tiistai 21. toukokuuta 2013

Kesän ensimmäinen mökkireissu

Kylläpä keksinkin persoonallisen otsikon, ohhoh. No, mutta mitäpä sitä kiertelemään, tässä postauksessa kuvia kesän ensimmäisestä mökkireissusta. Vai voiko vielä sanoa "kesä"? Aika kesäistä on ainakin säiden puolesta ollut, joten sovitaan että kesä se on.

Maastotarkastaja Pötkönen.
Maunon - kuten varmaan monen muunkin koirulaisen - mielestä mökillä parasta on vapaus ja nuuskutus. Nuuskutus polulla, nuuskutus pusikossa, nuuskutus mökin alla. Lisäksi parasta oli pallon heittely, tai siis Maunon näkökulmasta pallon jahtaus. Jos kukaan ei ehtinyt viihdyttää arvon herra Nakkea, se leikitti itse itseään. Maunolla on vaaraa uhmaava tapa leikkiä palloillaan ja luillaan lähellä reunuksia. Huumaavan jännittävää. Mökillä Mauno pureskeli palloa kuistin reunalla (mökki on jyrkän rinteen päällä) ja hups, pallo saattoi toisinaan tipahtaa yli reunan. Silloin se piti tietysti käydä nenä tuhisten etsimässä, ja sama uudelleen... Kotona jyrkänteen reunana toimii sohvan nurkka, mutta sohvan alta lelua ei voi hakea pois. Mökkiversio oli siis sata kertaa ihmisystävällisempi.

Tässä ollaan, voit heittää pallon.
Vedimme Maunolle mökillä pari jälkeä jotka se hieman yli-innokkaasti jäljesti, mutta muuta ohjattua toimintaa ei ollut. Emme edes käyneet kävelyillä, sillä Mauno kävelytti itse itseään koko ajan. Nenä maassa. Parhaat haisut olivat selvästi mökin alla, sillä sieltä Mauno pinkaisi paikalle jos se oli hetkeksi kadonnut silmistä. Kadonneen koiran paikantamiseksi meillä oli mukana kutsupallo, siis vinkuva pallo jonka äänen kuullessaan Mauno säntäsi salamana paikalle.

Minun hanskat. Käyn töihin. 
Meikä lähtee nyt laiturille, se on soronoo.
Sateella täytyi tyytyä tähystelemään kuistin kaiteen raosta.
Mökillä olosta nautiskelivat niin ihmiset kuin koirakin. Reissu olisi ollut täydellinen, jos Mauno ei olisi taas jälleen kerran saanut kahta irrallaan juoksevaa koiraa kimppuunsa, ja melkein kotiovella. Ei siis kimppuun kimppuun siten että kyseessä olisi ollut tappelu, mutta se ei kyllä ollut kaukana. Mutta ei siitä sen enempää, eiköhän tätä irrallaan koiriaan pitävien ihmisten dilemmaa ole jo riittämiin käsitelty.

Syy siihen miksi emäntäihmisellä on kerrankin aikaa kirjoittaa on viisaudenhammas tai tarkemmin sen äkillinen puuttuminen. Kolmen tikin, turvonneen naaman ja nestemäisen ruokavalion ansiosta viettelen päivää kotosalla. Kävimme Maunon kanssa eeeriiittäääiiin hiiiitaaan aamulenkin, mikä oli vaihteeksi oikein mukavaa. Loppupäivän ohjelma: Jäätelöä ja auringonottoa parvekkeella. Lääkärin määräyksestä.


9 kommenttia:

Myrsky ja Tuisku kirjoitti...

Mauno, sä et siis lähe livohkaan siäl mökillä? Sä oot luotettava. Me ei olla.

Oikein mainioita mökkikelejä ja äipälles hammasparanemisia.

Kaunis Nelli kirjoitti...

Mä ottasin ritolat heti jos pääsisin vapaaks. Piha on nopeesti haisteltu, muu maailma odottaa :)

Svea kirjoitti...

Sulla on on ollut huippu mukava mökkireissu! Paavo on kateellinen!

Mirkku Mäyräkoira kirjoitti...

Teilläpä on ollut loistoreissu! Maunolle reissu on olut varmasti yhtä juhlaa. Emännälle mikään ei varmasti ole ollut juhlaa hampaanpoiston jälkeen (sanoo nimim. pari kuukautta sitten saman kokenut emäntäihminen täällä), mutta toki tuollaiset maisemat helpottavat kipua - ja se jäätelö tietenkin! Pikaista paranemista ja muiskut Mirkulta kipeään poskeen!<3

Liisa kirjoitti...

Tuisku ja Myrsky, en ainaskaan tällä reissulla lähteny. Ne sanoo et oon mammanpoika, en kovin kauaks haluu mammasta mennä, sil on joskus herkkujakin. T: Mauno kiitos paranemistoivotuksista, kyllä tää tästä! T: emäntäihminen

Nelli, Mauno on ollut paljon vapaana pienestä asti, ehkä se ei siksi ymmärrä karata :) tai sitten se on huolellinen kun jaksaa samat hajut nuuskuttaa moneen kertaan!

Svea, toivottavasti noita reissuja tulee tänä kesänä vielä monta :) ehkä Paavollekin?

Mirkku, jep, Mauno oli elementissään! Emäntä parantelee kipeää poskea, kohta olisi tarkoitus yrittää jo syömistä. Mauno on ollut iloinen, kun on saanut nuolla mamman rahkadieetin aikana jämät rahkakipoista :)

piipau kirjoitti...

voiku meilläki voisi pitää pojat vapaana mökillä! :-D tai no, lennin voi mutta väinöstä ei tuu kysymykseenkää. ku herra niin päättää, niin sitte on korvat ja silmät kiinni, eikä kuunnella! tyypillinen mäyräkoira? mm.. luulen niin :-D

Aikku kirjoitti...

Eikö ookin kivaa, kun mökillä saa olla vapaa? Se on parasta mökkeilyssä ja se nuuskutuskin on. Mökin ja saunan alla on varmaan hiiriä ja myyriä ja kaikenlaisia tuoksuvia eläimiä, joita pitää koko ajan vahtia.

Sulla on kyllä ollut huippua!

t. Olli

Liisa kirjoitti...

Piipau, ei muuta kun koirat irti ja testaamaan :) eivät kai ne maailman ääriinvoi juosta?

Aikku, no o! Me asutaan cityssä, joten tuollaiset mökkireissut on korvaamattomia sekä ihmisten että mäyriksen mielenterveydelle. Ja siellä metsässä on ihan eri nuuskut kuin kaupungissa :)

piipau kirjoitti...

HIP HEI ! meillä on tapahtunu edistystä :-) ollaan harjoteltu nyt vaan omalla takapihalla, mutta ainakin toistaiseksi Väinö on pysyny näkyvillä koko ajan ;) syynä herkkupala? tiedä tuota..