torstai 26. helmikuuta 2015

Solakka poika ja asiaa koiran laihdutuskuurista

Hei taasen! En olekaan muistanut hehkuttaa Maunon solakoitumista. Viime lääkärireissulla selvisi, että Mauno painaa 10,5 kiloa. Edellisessä punnituksessa painoa oli 11,8 kiloa. Aikamoinen ero, varsinkaan kun oma silmä ei ole meinannut huomata mitään muutosta!

Näin söpö ja solakka on Mauno-mäyriäinen!
Mauno on käynyt näyttelyissä viimeksi toukokuussa 2013. Silloin se sai arvosanaksi H, koska oli heavy. Sama kohtalo oli saman vuoden pääsiäisnäyttelyssä, jossa arvosteluun oli kirjattu "kookas" ja "erittäin raskasrunkoinen". Silloin en itse tajunnut, että kansankielellä koira oli lihava punkero :D Mauno on aina ollut sporttinen, lihaksikas ja sillä on vahva sukupuolileima, eli tyttökoiraksi sitä ei ole luultu koskaan. Muut näyttelyissä menestyvät lyhytkarvaiset ovat tosi paljon suippanampia rakenteeltaan kuin Mauno, mutta siitä huolimatta Mauno oli tuolloin lihava. En vain itse älynnyt sitä.

Syyskuussa kävimme keinoluolilla räyhäämässä ketulle ja siellä luolan pitäjä, pitkän linjan mäykkykasvattaja kommentoi, että Mauno on punkero. Silloin jotenkin itsekin tajusin, että koirassa on lihasten lisäksi myös liikaa rasvaa. Jos luolajuttuja halusi kokeilla ihan tosissaan, olisi koiran oltava sutjakammassa kunnossa. Tästä alkoi operaatio solakampi mäyräkoira.

Mauno rakastaa pinkomista! Onneksi, sillä aktiivisuus helpottaa laihtumista.
Aloimme kiinnittää tarkempaa huomiota Maunon ruokamääriin. Mauno oli aiemmin nirso, eikä välttämättä syönyt kuppia tyhjäksi. Kun ruuan määrää alettiin säännöstellä, nirsoilu loppui. Nykyään kaikki mitä kuppiin laittaa, menee, ja nopeasti meneekin. Tarkkailen Maunon kylkiluita ja jos vyötärö alkaa näyttää tosi kapealta, lisätään ruokaa hetkeksi. Jos kelit ovat huonot ja liikunta vähäistä, annetaan ruokaakin vähemmän. Onneksi (?) Maunon polla ei kestä pitkiä lyhyiden lenkkien kausia, joten irti juoksemista ja reippaita lenkkejä monipuolisissa maastoissa harrastetaan meillä säännöllisesti. Pihaahan meillä ei ole, joten koiraa pitää aina lähteä erikseen liikuttamaan. Joskin sisälläkin juostaan ja hypitään pallon ja lapasen perässä päivittäin.

Monet Maunoa harvemmin nähneet kaverini ovat sanoneet viimeisen vuoden aikana, että se on laihtunut. Itse näen muutoksen parhaiten tuosta vaa'an lukemasta. Näin on hyvä, ja solakampi mäykky on onnellisempi mäykky :)!

4 kommenttia:

mondica kirjoitti...

Oi miten hienoja kuvia :)

Meillä porukoiden Topi oli kans aika punkero yhessä vaiheessa, taisipa lähennellä 12 kiloa.. Nyt on 10 kilon hujakoilla ja oikein soppelissa kunnossa :)

Myrsky ja Tuisku kirjoitti...

Oikein timmiltä näytät, Mauno. Liikunta on tärkeetä, varsinkin palloilu. Joo.

Maria kirjoitti...

Raisa tiputti painoa myös 1,5kg viimesen vuoden aikana.....Ihan kamalaa! siis se paino pahimmillaan. Miten sitä ei vaan itse tajua...No, mutta nyt on tytteli sporttinen menomäykky ja kävi myös luolilla tammikuun lopulla. Ihan Lut-kokeeseen mentiin ja seuraavaksi mennään harjotuksiin sekä kokeeseen. Saap nähä miten käy!

Onnea Maunolle siis kevyemmästä ulkomuodosta :)

Liisa kirjoitti...

mondica, jep, rotumääritelmässä suositus taitaa olla siinä yhdeksän kilon kieppeillä. Mauno on kyllä muuten sen verran isokokoinen, että jos tuosta vielä puolitoista kiloa pudotettaisiin niin kylkiluut kyllä näkyisivät jo kauas.

Myrsky&Tuisku, kiitos kiitos! Samaa mieltä ollaan täällä, muutenkin juoksututtaa mutta pallon perässä erityisesti.

MarMa, no niinpä! Kyllä hoikempi mäykky on onnellisempi ja varmasti myös pitkäikäisempi, luulisin. Ainakin Maunon kohdalla hämäsi, kun se kasvoi niin pitkään ja oli pitkään myös nirso. Menenpä heti lukemaan teidän blogiin luolakuulumisia :)!