tiistai 21. elokuuta 2012

When nothing goes right.. go left.

Olimme viikonloppuna isäntäihmisen kanssa hääjuhlissa, ja vietimme yhden yön hääparin kotona. Heillä on Maunoa muutaman kuukauden vanhempi karkeakarvainen mäyristyttö, joka on itseasiassa vilahtanut blogissakin alkuaikoina. Ja millainen neito tästä pienestä mäyristytöstä oli kasvanut? Kiltti, rauhallinen, leppoisa, suloinen ja ihana neito! Kontrasti meillä kotona rymyävään mäyrispoikaan oli niin valtava, että sydäntä kouraisi.

Kotiin palattuani mulkaisin ympäriinsä pörräävää nakkikoiraa ja mietin, miksei sekin voi olla kiltti ja rauhallinen ihan luonnostaan. Sitten päätin kaikkien Maunon huonojen puolien ja ärsyttävyyksien vatvomisen sijaan keskittyä siihen, mikä siinä on hyvää ja rakastettavaa.

Kuvituksena postauksessa kuvia eräältä päivältä, kun aurinko paistoi ja naputtelin läppäriä parvekkeella.

"Syliin..?"
1) Mauno pitää silittelystä, hellittelystä ja läheisyydestä. Se hakeutuu mieluiten ihan kiinni ihmiseen ja nukkuu vaikka kokonaisen yön heräämättä, jos pääsee ihmisen kainaloon. Myös päiväunet ja autossa matkustaminen ovat mieluisimpia ihmisen välittömässä läheisyydessä. Takapenkillä matkustaminen on masentavaa.

2) Mauno antaa luun tai muun herkun pois missä, milloin ja kenelle vain. Se ei suojele herkkujaan eikä murise tai ärise, vaikka löytäisi lenkin varrelta jonkun herkullisen, tunnistamattoman ruoka-asian. Vieraskin ihminen voi ottaa luun suoraan sen suusta. Lelunkin saa Maunolta ottaa, mutta niitä se puree hanakammin, joten lelun keplottelu hampaiden välistä vaatii hieman sorminäppäryyttä.

"Sylkkyseen?"
3) Mauno odottaa nätisti, kun minä tai isäntäihminen tulemme sisälle. Se ei tule ovelle vastaan, vaan odottelee sohvalla tai missä nyt milloinkin sattuu olemaan. Takin saa riisua rauhassa ja kauppakassin viedä keittiöön, ja sitten vasta on mäyränakin rapsutusten vuoro.

4) Mauno ei tuhoa tavaroita yksin ollessaan. Todennäköisesti se ei edes koske mihinkään, koska monet kerrat luut ja muut herkut ovat löytyneet täsmälleen siitä, mihin ne on jätetty. Tähän ei toivottavasti tule koskaan muutosta huonompaan suuntaan.

"Jes."
 5) Mauno leikkii kiltisti muiden koirien kanssa. Jos toinen koira ärähtää sille, se uskoo heti ja leikkii kiltimmin. Tosin Mauno vaatii sen, että sitä hieman komennetaan. Jos se saa hyppiä rajattomasti koirakaverin päälle tai purra korvasta, se myös tekee sen. Missään nimessä se ei kuitenkaan ole mikään kiusaaja tai yksinäinen erakko, vaan aina valmis leikkimään kaikkien kanssa.

6) Mauno nukkuu kopassaan yön yli ja herää inhimilliseen aikaan, yleensä silloin, kun ihminenkin herää. Mauno ei vaeltele öisin eikä pyri sänkyyn, vaan nukkuu kopassaan sängyn vieressä. Se ei töki nenällään ihmistä hereille tai vingu ulos, vaan heräilee rauhassa silloin kun ihminenkin, oli herätys sitten kuudelta tai yhdeksältä. Uloskaan ei tarvitse pinkaista välittömästi, vaan tarvittaessa ehtii vaikka napata jotain pientä aamupalaa ennen lenkkiä. Tuntuu mukavalta sen jälkeen, kun asui 15 vuotta koiran kanssa, joka herätti aina viimeistään seitsemältä. Myös lomalla.

Lisäksi Mauno on aina iloinen, aina innoissaan ja valmis touhuamaan. Se antaa nopeasti anteeksi ja huomaa, milloin täytyy vain jättäytyä pois jaloista. Kaikista huonoista puolistaan huolimatta se on maailman paras Mauno mäyräkoira, kaunis ja viisas, kilttikin omalla tavallaan, ja ehdottomasti rakas!

10 kommenttia:

Maria, mäyräkoirien ihminen kirjoitti...

Juurikin näin :) Sitä kun rupeaa miettimään mikä on hyvin, niin listasta tulee yllättävän pitkä :) Omat nakit, parhaat nakit, vaikka kuinka löytyisi luonnetta ja ihmishermo välillä saattaisikin venyä ja paukkua.

Ne ovat rakkaita, ne ovat omia - kaikkine pienine omituisuuksineen <3

Maunolle, sille omien ihmistensä kullannupulle ja parhaalle koiralle rapsuja :)

Kaunis Nelli kirjoitti...

"Reality check" on aina paikallaan, täytyypä muistaa seuraavan kerran kun meinaa mennä hermot ;)

Myrsky ja Tuisku kirjoitti...

Sä oot, Mauno, hyvä tyyppi!

Mirkku kirjoitti...

Mitä huonoa Maunossa muka voi olla? Hyvien asioiden lista on noin pitkä ja varmasti pitenisi vielä, jos pidempään miettisi.
Loistokoira tuo Mauno!:)

Anonyymi kirjoitti...

Ja voiko koiruus enää tyytyväisemmältä näyttää syliin päästyään :) Rapsutukset Maunolle!

Aikku ja Olli kirjoitti...

Mauno on ihan paras mäyräkoira!

Terkkuja lähettää toinen samanlainen!

Jaltsalandia kirjoitti...

Tossahan oli lista kaikista tärkeimmistä ominaisuuksista!:)

MariaM kirjoitti...

Mitä ilmeitä :D

Marja-Leena kirjoitti...

Eikös se ole näin, että oma mäyris, paras mäyris. Jos näkisit Ossin, silloin kun se käyttäytyy huonosti, olisit vieläkin onnellisempi Maunosta. M-L ja Ossi

Liisa kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista :) Tottahan se on, että meille kaikille se oma mäyränakki on kaikista rakkain, vikoineen ja valoittavine ominaisuuksineen!