perjantai 16. joulukuuta 2011

Huolia, murheita, harmeja.

Nyt on pienen koiran ja emäntäihmisen elämässä huolia, murheita ja harmeja. Ei mitään kovin vakavia onneksi, mutta kuitenkin.

Huolia ja murheita aiheuttaa Maunolta löydetty tulehdus. Koiruli on ollut oma pirtsakka itsensä, mutta ilmeisesti kylmässä lumihangessa pomppimisen tai kurakeleissä kahlaamisen seurauksena masun alle on mennyt pöpö, ja pisunäytteessä näkyi tulehdus. Mitään muita oireita ei ole ollut - koira syö, leikkii, riehuu, nukkuu, käy reippaasti lenkillä, nostelee jalkaa normaalisti ja pisukin on ollut normaalin väristä - kunnes toissapäivänä valkoiselle matolle jäi koirulin jäljiltä verta :( Mauno sai antibiootin ja tänään verta ei ole onneksi enää tullut. Kyllä säikäytti, vaikka arvelimme ettei syytä suoreen huoleen olisi, koska koira ei muuten vaikuta ollenkaan kipeältä. Antibiootti menee Maunolle ihan hyvin, kolmannella tai neljännellä kerralla.. Mutta suht suosiolla kuitenkin.

Unilla Kalevi-kirahvi kainalossa.
Eilen laitoin Maunolle iltalenkille nutun päälle, koska kylmyys tuskin ainakaan edistää paranemista. Nakkilainen ei ottanut nuttu päällä askeltakaan. Ensin kannoin sen rappukäytävästä kadunvarteen ja lopulta otin koko nutun pois. Ei auttanut nami eikä maanittelu. Totuttelua vaatii, vaikka kyllä Mauno on pienempänä suostunut nuttu päällä kävelemään. Vastahakoisesti, mutta kuitenkin. Ehkä tylsä musta neulos oli Maunosta liina tyylitön?

Harmia taas aiheuttaa mikäpä muu kuin tuo ärsyttävä sää. Poissa ovat ihanat lumiset aamukävelyt ja valoisuus. Tilalla vesisade, luihin ja ytimiin tunkeutuva kylmyys, pimeys ja liukkaus. Voi höh! Kunpa edes aattona olisi lunta.

Leikittäiskö? Ovela nakki tipautti lelun nojatuolista sohvalle.

Sellaista meille. Eläinlääkärissä muuten selvisi, että Mauno painaa tällä hetkellä jo 9,7 kiloa! Ja viikon päästä tulee 7 kk täyteen. Saapa nähdä, minkä kokoinen pötkylä pojasta tulee :) Rakenteeltaan on kuitenkin ainakin vielä enemmän sporttinen kuin pönö.

4 kommenttia:

Olli kirjoitti...

Kyllä mäyräkoirassa täytyy olla kokoa ja näköä, sanoo Olli 12 kiloa!

Liisa kirjoitti...

Olen katsellutkin että Olli on aika isokokoinen ja komea poika! Muistatko yhtään missä painossa Olli oli tuossa puolivuotiaana? Koitin blogista vähän tiirailla mutten ainakaan ihan heti löytänyt :)

Olli kirjoitti...

Liisa, Olli on tullut meille 1,5-vuotiaana, mutta silloin painoi jotain 9 kiloa. Oli pelkkää luuta ja nahkaa, oli ihotulehduksia ja hiivaa sekä aineenvaihdunta ihan sekaisin. Lääkekuureilla ja allergisen koiran ravinnolla on saatu iho terveeksi. Maha ei kuitenkaan kestä mitään erikoisuuksia. Lihakset alkoivat kasvaa liikunnan avulla. Ja tällainen vanttera ja isokokoinen kaveri pojasta on tullut. Ikää on vajaat kuusi vuotta.

Liisa kirjoitti...

Vai sellainen tarina Ollilla! Hyvä että olette saaneet ruokinta-asiat kuntoon kurjista lähtökohdista huolimatta, eihän mäyriksen kuulukaan olla mikään ruipelo :)