perjantai 30. joulukuuta 2011

Lumi tule jo takaisin!

Nyt esitän vienon, mutta painavan toiveen: Sataisipa lunta. Mieluiten heti. Mieluiten paljon. Tässä kuvia todisteeksi siitä, mitä viime päivät ovat olleet...

Ihan kuin joku tuijottaisi..?

Tyynystä riitti iloa ja puuhaa... ainakin vartiksi.

Leikitäänkö?

Kaikille mäyräkoiraihmisille tuttu: Kärsivä nakki.
Mauno on semmoinen epeli, että aina hereillä ollessaan sillä täytyy olla jotain tekemistä. Tänään ollaan järsitty putkiluuta, leikitty, harjoiteltu tottelevaisuutta, piiloteltu ja etsitty nakin paloja, lenkkeilty irti metsässä... ja saatu raivohepuleita, sekä Mauno että minä. Kaksi perättäistä aamuvuoroa ilman päiväunia virittävät hermoja siihen malliin, että jatkuva lelun tunkeminen syliin, suuhun ja silmään ei ole enää hauskaa. Tunnustan kyllä omat koulutukselliset virheeni, ja tänään lelukori siirtyikin siivouskomeroon ja lattialle jäivät vain luut. Leluihin palataan tästä lähtien vain leikkihetkinä, koska Mauno ei kuitenkaan itsenäisesti leiki oikeastaan koskaan.

Joten pyydän, sekä minun että koiran hermojen puolesta: Lumi, sada pian!


Huom! Jos jonkun hulivilimäykyn omistaja osaa vinkata hyviä rauhoittumisleikkejä/-puuhia, niin täällä otetaan neuvot ilolla vastaan!

4 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Hei Liisa ja Mauno, tästä jutusta tulee elävästi nyt jo 9,5v mäykkyni Maurin nuoruusajat mieleen :-) jos Mauno on perso herkuille, niin oletko kokeillut Kongia? Varsinkin kun sen laittaa pakkaseen tai "sinetoi" sen juustolla ja laittaa ensin mikroon, niin sen kanssa askarrellessa sessulla ainakin menee tovi. Se oli muuten ainoa lelu mita Mauri ei saanut koskaan purtua rikki....lumentuloa odotetaan meilla kylla myos, siita saa tuo "arvokas aikuinen maykkyherrakin" kunnon hepulit :-)

Myrsky kirjoitti...

Lunta sais kyllä jo tulla. Onneks sentään aamulla oli maa jäässä, joten tiedossa on pitkä lenkurareissu.

Siis mitä ihmeen rauhallisia leikkejä ;D Riemukasta uutta vuotta!

Olli kirjoitti...

Meillä on lunta ja melkein joka päivä sataa lisää. Ei ole kivaa kävellä paksussa lumessa, kun pistooli viistää maata ja pelkään, että se paleltuu. No, eipä ole kuraa, eikä joudu suihkuun.

Rauhallista on vain nukkuessa, hereillä voi vaikka seurata kaksijalkaisten puuhastelua ja vikistä aina sen verran, että luulevat, että on ulos asiaa. Näin pääsee lenkille. Ja sitten voi vikistä, että saisi ruokaa. Tässä asiassa ollaan kyllä tiukempia. Keppostelua kannattaa harrastaa aina välillä, mutta täytyy pitää kepposten välillä pikku tauko, ettei kotiväki hermostu. Sitten pehmolelujen suolistaminen on kans kivaa. Tyynyjen suolistamista en olekaan vielä kokeillut.

Oikein hyvää uutta vuotta!

Liisa kirjoitti...

Laura, meillä on kongi ja muitakin aktivointileluja, mutta parhaiten aikaa saa kulumaan raakojen rusto- ja putkiluiden kanssa. Tosin kongissa on se hyvä puoli ettei se sotke ja rikkikin sitä on vaikea saada :)

Myrsky, meillekin tuli lunta heti seuraavana päivänä tästä postauksesta, eli kannatti toivoa!

Olli, Mauno-poju ei ole kova vinkuilemaan eikä haukkumaan. Sen ase on painostava tuijotus!

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille yllä mainituille ja muillekin :)!