Kevätsää, lämmittää!

Kun emäntäihmisen pitää valita imuroinnin ja blogin päivityksen välillä, ei liene vaikea arvata kumpaan päätyy? Vuorossa pönötyskuvapainotteinen postaus keväiseltä lenkiltä :) Juoksentelukuvat olivat pääsääntöisesti epätarkkoja, joten joudutte tyytymään tähän taivasteluun.

"Heitä, heitä, heitä jo!"

Mauno edestä, Mauno takaa, Mauno vaan seisoo, eikä lainkaan makaa... Onneksi kevät on viimein saapunut!

Hellyyden kerjäläinen

Elämää hellyydenkipeän nakkikoiran kanssa; Minne vain menetkin, mitä vain teetkin, sylypaikka on varattu Nakille.

Varsinkin nämä harmaat ja sateiset päivät vaikuttavat Maunoon hellyydenkaipuuta lisäävästi. Mitenkäs teillä muilla?

Kärttyli hoidossa.

Viime viikonloppuna meillä oli koiria kaksin kappalein, kun emäntäihmisen kaverin hauveli tuli meille hoitoon. Ristimme hoidokin Kärttyliksi, sillä se oli ihastuttavan rauhallisuuden ja tyyneyden lisäksi hyvin kärttyinen, tosin vain Maunolle. Osasyynä kärttyisyyteen saattoivat hyvinkin olla masussa pullottavat koiravaavat.

"Nuus nuus, mikäs se tämä on?"

"Antakaa mun vain nukkua."

"Mä EN KESTÄ tota nakkia enää yhtään."

Pääsääntöisesti hauvelit pitivät välimatkaa.

Minne Kärtty edellä, sinne Mauno perässä.
Jos Kärtty hengaili jo valmiiksi keittiössä, Mauno ei uskaltanut sinne mennä.

Ihan rennosti tässä häntiä heilutellaan...

Samalle sohvalle kuitenkin mahduttiin.

Hoitohauveli toi mukavaa piristystä arkeen ja Maunokin tuntui tykkäävän, kun oli kaveri. Kaksikko oli hyvin leppoisa, sillä Kärtty piti huolen, ettei Mauno liikaa intoutunut. Ehkä pikkuisen olisi voinut leikkiäkin olla, mutta mukavaa oli näinkin, porukalla sohvalla köllötellen :)

Toiset tykkää muhkummasta!

Toiset tykkää muhkummasta ja toiset taas ei. Minä tykkään, että koira on koiran kokoinen, ei nyrjäytä polviaan sohvalta hypätessä tai jää jalkoihin isojen koirien kanssa leikkiessä. Koira saa olla lihaksikas ja sporttinen, ei toki missään nimessä kömpelö tai ylipainoinen.

Muhkea mäyräkoira ja muhkeat tassut.

Kävimme siis Maunon kanssa tänään Lappeenrannan näyttelyssä pyörähtämässä avoimessa luokassa. Pyörähtämässä sopii tähän ilmaisuna oikein hyvin, sillä kilpailuluokkaan meillä ei ollut asiaa. Tässä arvostelu:

Kookas, erittäin raskasrunkoinen uros. Maskuliininen pää. Tasapainoiset kulmaukset. 

Hyvä ylälinja. Hyvät värimerkit. Esiintyy rauhallisesti. Kirkkaat värimerkit. 

Rungon massiivisuus pudottaa palkintosijaa.

Laatuarvosana? H eli Hyvä. Tuomari kehotti meitä menemään jenkkituomarille esiintymään, hänen mielestään Mauno oli aivan liian suuri. Hymyilin ja nyökyttelin, mielipiteensä toki kullakin :) Ensi kerralla meille osuu toivottavasti sopivampi tuomari.

Että tämmöistä tänään! Karu muistutus siitä, että tälläistä se näyttelyttäminen on, kolmen ERIn ja ROPin jälkeen voi aivan hyvin tulla H. Parasta tässä päivässä oli se, että Mauno käyttäytyi huippuhyvin ja oli muutenkin aivan erinomainen, minun mielestäni ainakin!