Leikki on nakkikoiran työtä.

Rikkinäisistä farkuista mäyrikselle leluksi leikattu lahje - parasta.

Seikkailuja.

Blogi on elellyt hiljaiseloa, pahoittelut siitä. Kuten ennekin, koiramaisia touhuja on touhuiltu, kamera ei vain ole sattunut mukaan. Lupaan lähitulevaisuudessa tehdä kuvapainotteisen postauksen, sillä kukapa nyt pelkkää tylsää tekstiä jaksaisi tavata?

Viimeaikoina Mauno on päässyt tekemään kaikenlaista mukavaa. Olemme käyneet metsälenkillä bokserikaksikon kanssa ja tänään vietimme tunnin mäyrisystävän kanssa. Kaksi mäyristä leikkimässä keskenään on huippuhauska näky! Lagottopoika yritti leikkiin mukaan, mutta eihän siitä oikein mitään tullut, kun nakeilla on omat jutut.

Sunnuntaina nakkikoira sai jälleen nauttia täysin rinnoin emännän mummolan pihamaalla kirmailusta. Lisäksi Mauno pääsi jännän äärelle eli haistelemaan hirven päätä! Hirvi oli kuollut ja pää irrotettu. Emäntäihminen yllättyi, kuinka vähän teki pahaa töllistellä elotonta pollaa. Maunon mielestä pää oli jännä ja se nuuskutti sitä nenä syvällä karvojen seassa ja yritti maistaa vähän korvasta, josko kaveri olisi vielä lähtenyt jahdattavaksi. Ei lähtenyt.

Irlannin nummilla vai kotikonnuilla?

Ei tästä tullutkaan täysin kuvaton postaus. Mauno on muuten laihdutuskuurilla ja nakki onkin hienosti solakoitunut. Kuvasta sitä ei ehkä huomaa, mutta muuten kyllä. Mikään luikku ei Maunonen ole edelleenkään, eikä ole tarkoituskaan.

Miten teidän lokakuunne on lähtenyt sujumaan? Joko syysmasennus alkaa painaa vai vieläkö ruska jaksaa piristää?