lauantai 10. joulukuuta 2011

16 faktaa.

Lauantain kunniaksi 16 faktaa Maunosta ja (pokkari)kuvia tältä päivältä!

Nimi: Jahkkas Ensio, eli ihan Mauno vaan. Tai Mape. Tai Nakki.
Syntymäaika: 9.6.2011
Rotu: Lyhytkarvainen mäyräkoira
Sukupuoli: Uros.
Väri: Musta ruskein merkein.

Köllikkä on ottanut tuolin omakseen. Lattialla pyörivä objekti ei ole järkyttävä pölypallo vaan siili-pehmo.
Koiraperhe: 2 veljeä ja 5 siskoa. Emä ruskea laikullinen ja isä musta ruskein merkein. Pentueessa kaksi mustalaikullista ja loput mustia ruskein merkein. Isä käyttö- sekä muotovalio Suomessa.

Ihmisperhe: Emäntäihminen 23 vuotta ja isäntäihminen muutaman vuoden vanhempi. Perheeseen kuuluu myös leopardigekko Jasso.


Lumisessa metsässä päivälenkillä.
Ruokinta: Kaksi kertaa päivässä nutro choice puppy mini chicken & rice-nappulaa tai vaihtoehtoisesti iltaruokana naudan rustoluu. Lisäksi sekalainen määrä erilaista pureskeltavaa tarjolla.


Ulkoilu: Ulkoilua 3-4 kertaa päivässä, joka sisältää vaihtelevasti koirapuistoilua, koirakavereiden kanssa leikkimistä tai muuten vain vapaana juoksentelua. Ennen Mauno lenkkeili 80% vapaana, mutta nykyään hieman enemmän hihnassa kun lapsia on liikkeellä kera vastustamattomien pulkkien.


Lumessa kahlaaja.
Harrastukset: Olemme käyneet Maunon kanssa näyttelytreeneissä, mutta tällä hetkellä emme osallistu mihinkään ohjattuun toimintaan. Keväämmällä olisi tarkoitus alkaa vetää verijälkeä ja osallistua mahdollisesti johonkin tottistoimintaan, kunhan pääsemme murrosiän yli. Myös näyttelytouhuja jatketaan ja toivottavasti Mauno pääsisi kehään pääsiäisenä.

Pinkoo pinkoo.
Suosikkiasiat: Leikkiminen ihmisten ja koirien kanssa. Rustoluun tuhoaminen. Namien etsiminen. Lumihangessa saukkoilu.

Inhokkiasiat: IMUROINTI! Yksin jääminen. Yksin oleskelussa ei ole ongelmaa, mutta lähdön hetkellä Mauno tirauttaa itkut.



Isoksi venähtänyt sylihauva.
 Lelut: Kaikkein paras lelu on Kalevi-kirahvi, joka on tällä hetkellä jäähyllä. Suurin osa pehmoleluista on tuhottu, Ikean rottalelukin toimii nykyään namikätkönä kun Mauno poisti lelulta jalan ja puolet sisälmyksistä (emäntäihminen poisti loput). Pehmojen lisäksi Maunolla on kongi, aktivointipallo, Canine Genius Leo... ja epämääräinen kasa muuta leikkimiseen kelpaavaa, kuten villasukka.
 

Lumisieraimet.

Nukkumapaikat: Päivisin lattiatyyny, olkkarin matto tai oma nojatuoli. Öisin Mauno nukkuu sängyn alla tai sängyn päätyyn tippuneeseen päiväpeittoon kaivautuneena.

Kielletyt paikat: Sohva ja sänky. Sohvalle hyppää tasaisin väliajoin, sänkyyn ei ainakaan vielä pääse ponnistamaan.


Suosikkiherkku on härkäpuikko... Emäntäihminen huvittui suuresti kun hoksasi mikä se oikeastaan on :D
Yksinolo: Yksin ollessaan Maunolla on käytössään keittiö ja eteinen, olkkariin pääsy on rajattu aidalla ja makuuhuoneen ovi on kiinni. Tällä järjestelyllä evätään Maunon pääsy esimerkiksi johtoihin, joista voi saada ikävän sähköiskun. Toisaalta tilaa rajoittamalla uskomme, ettei Mauno koskaan opi tuhoamaan yksin ollessaan, joten sen pitäisi pystyä olemaan vanhempana koko asunnossa. Mauno ei ole vielä koskaan rikkonut yksin ollessaan mitään. Tai no myönnetään, kerran se oli kalunnut keittiössä tuolin jalkaa, kun emäntäihminen tyhmyyksissään sijoitti nukkumatyynyn pöydän alle...

Ja tähän loppui emäntäihmisen mielikuvitus :D Ehkä esittelen vielä joku kerta Maunon lelut sun muut tavarat kuvien kera. Seuraavalla kerralla lupaan myös kertoa Maunon kanssa sattuneesta nolosta tilanteesta, kun häpeä on jo hieman hellittänyt. Palataan!

torstai 8. joulukuuta 2011

Blogietappi ja kuvia!

Blogi on saanut ensimmäisen oikean lukijan :)! Pieni askel ihmiskunnalle, suuri ilo mäyryläiselle ja emäntäihmiselle. Tästä hyvästä pitkästä aikaa pari järkkärikuvaa, jotta mahdolliset uudet lukijat pääsevät heti näkemään Maunon virtaviivaisen olemuksen selvästi ja tarkasti!

Mäyräkoira, nukkuma-asentojen luova mestari.
 Teimme kotona suuren päätöksen ja päätimme palauttaa lattialle nukkamaton, jonka olimme rullanneet makuuhuoneen nurkkaan koiranpennun tullessa taloon. Matto saavutti heti suuren suosion eikä Mauno ole raaskinut purra sitä pilalle - ainakaan vielä.

Talkoolainen. Nämä kuvat ovat jo hieman vanhempia, itseasiassa ne on otettu lokakuun lopulla. Mauno pääsi isäntäihmisen harrastuskerhon talkoisiin

Tarkkaavainen talkoovahti. Mauno avusti hieman liian innokkaasti haravoinnissa ja pääsi lopulta syliin suorittamaan talkoovahdin vaativaa tehtävää. Mäyräkoiralla ei valittamista.
Ensi kerralla kerron Mauniksen oleellisimmat faktat ja kerron kenties myös hieman itsestäni. 

Tervetuloa kaikki uudet lukijat!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Operaatio nojatuoli

Ei ei, vaikka otsikosta voisi päätellä Maunon operoineen jonkin nojatuolin käyttökelvottomaksi, kyse ei nyt ole siitä! Kuten jo aikaisemmin on tuotu ilmi, nakilta on kielletty oleskelu sekä sohvalla että sängyssä. Aikaisemmin Maunolla on ollut olohuoneessa oma koppa, jossa se vaihtelevalla menestyksellä ottaa päiväunia ja myllää pesun jälkeen. Eräänä päivänä syntyi ajatus huvin ja hyödyn yhdistämisestä: Maunolle mahdollisuus nukkua lattiatason yläpuolella, enemmän istumatilaa vieraiden varalle sekä sisustuksellisesti koppaa sopivampi ratkaisu. Eli lyhyesti nojatuoli!

Nojatuolia lähdettiin hankkimaan kierrätyskeskuksesta, sillä sen ensisijainen haltija on hampaiden käytössään vielä hieman arvaamaton. Suursiivouksen yhteydessä kohtalonsa koki tietokoneen äänijohto ja seuraavana päivänä läppärin alustan usb-piuha, muutamia mainitakseni... Joten nojatuolin piti olla hampaita ja yleistä mylläystä kestävä ja sietävä. Kierrätyskeskuksessa erilaisia vaihtoehtoja oli paljon! Kotiin lähtijäksi valikoitui kuitenkin takariviin piilotettu, sopivan pieni, vanha ja hauskakuosinen tuoli. Hintaa tuolille jäi loppuviimein viisi euroa, joten jos se jostain syystä tuhoutuisi, taloudellinen menetys ei olisi kovin huima.

Hieman hankalan kotiinkuljetusoperaation (tuoli mahtui henkilöautoon, mutta rajoitti käytettävissä olevat vaihteet ykköseen, kakkoseen ja neloseen...) jälkeen tuoli löysi paikkansa  olohuoneestamme. Tässä tuoli jouluisella viltillä suojattuna sekä karvainen omistaja.

Mäyräkoiralle mitoitettu.

Nojaamiseen soveltuvat käsinojat.
Toinen viimeaikojen parhaimmistoon kuuluva juttu on maahan satanut lumi! To be continued...

tiistai 29. marraskuuta 2011

Teini-ikäinen Nakki Nakkersson

Ei tule mitään. Maa on musta, koira on musta, onneksi mieli ei sentään ole musta. Tänään olisi paistanut jopa aurinko! Emäntäihminen raahasi järkkärin rantaan vain huomatakseen, että akku on tyhjä, loppu ja täysin finito. Liitän postauksen loppuun videon kaivurimäyriksestä, että olisi edes jotain visuaalistakin antia tarjolla. Video on marraskuun alusta. Nyt hiekka oli jo jäässä ja kovaa. Mäyryläinen meinasi liukastua.

Seuraavaksi varsinaiseen aiheesee, teini-ikäiseen mäyräkoiraan. Ikää Nakkerssonille tuli siis viime viikolla 6 kuukautta ja teini-ikä alkaa kolkutella ovelle. Mistä tiedän? No...

...mäyräkoira egoilee. Lähietäisyydeltä kaikki koirat ovat kivoja, mutta pitkän matkan päästä edelleen hieman arveluttavia. Varsinkin, jos ne haukkuvat. Tähän asti vastaantulijat on kohdattu häntä visusti takajalkojen välissä ja nyrpeästi mulkoillen. Mutta nykyään mäyräkoira varmistaa, ettei koirakaveri voi päästä lähietäisyydelle ja tuhahtaa! Haukahdus se ei oikeastaan ole, vaan ennemminkin tuhahdus. Yksi ainoa paheksuva tuhahdus.
Toinen versio egoilusta on läsnä vain pikkuisen Onni-kaverin kanssa leikkiessä. Ensin leikki sujuu ihan hyvin. Sitten Onni tulee epävarmaksi, kun iso nakinmallinen kaveri käyttää massaylivoimaa ja menee oman emäntäihmisensä jalkoihin piiloon. Ja se jos mikä saa Maunon egon kasvamaan ennennäkemättömästi! Mauno suuntaa kauemmas, kääntää katseensa kohti Onni-reppanaa, painautuu matalaan vaanimisasentoon - ja hyökkää! Pikku Onni huitoo etutassuillaan ja Mauno säälimättömästi kumoaa koko pienen kaverin. Ja kun Onni on päässyt takaisin pystyyn ja asemiin jalkojen suojaan, Mauno on jo uudessa vaanimispaikassa odottamassa hyökkäyshetkeä. Tätä jatkuisi varmaan loputtomasti. Onneksi viime leikkikerralla pihalle tuli leikkikaveriksi kaksi aikuista bichonia, joista uros laittoi Maunon takaisin ruotuun. Ehkä leikit Onnin kanssa sujuvat paremmin sitten, kun Onnikin on kasvanut isoksi :)

...mäyräkoira on tottelematon. Tietyssä mielentilassa EI menee helposti perille, ilman äänen korottamista tai muutakaan kiellon vahvistusta. Mäyräkoira suuntaa tarmonsa kiellon jälkeen uusiin kohteisiin. Näin ei kuitenkaan tapahdu läheskään aina. Välillä teini-ikäinen katsoo päin ja toistaa kielletyn asian uudelleen ja uudelleen, kunnes koko asian tekeminen evätään tavalla tai toisella. Sitten mäyräkoira loukkaantuu ja menee mököttämään. Huokaillen, tietysti.

...mäyräkoira kaipaa hellyyttä. Viimeeksi äsken mäyräkoira seikkaili lattialla ja näytti siltä, ettei tiedä miten päin olisi. Taisi pari surkeaa vinkaisuakin päästä jostain masun pohjalta. Tilanne helpottui, kun emäntäihminen ymmärsi ottaa mäyräkoiran syliin. Vaikka se onkin jo iso poika, ei se ole koskaan liian suuri tullakseen syliin pötköttelemään. Parasta oli sunnuntaiset päiväunet isäntäihmisen kainalossa, kun yövieraan jäljiltä lattialla oli patja, jolle isäntäihminen köllähti nukkumaan. Aivan kylkeen kiinni, pää käsivarren päälle ja silmät kiinni. Paras tapa viettää sunnuntaita, mäyräkoiran mielestä.

...mäyräkoira nirsoilee. Koskaan ennen ei kuppiin ole jäänyt mitään. Itse asiassa syömisen jälkeen mäyräkoira on pariin otteeseen käynyt tarkistamassa, josko kuppiin olisi joko unohtunut jotain tai ilmestynyt uutta murkinaa. Viimeaikoina kuppi on saattanut jäädä puolilleen. Teini-ikäinen mäyräkoira pitää huolta linjoistaan.

Vielä yksi teini-ikään liittymätön asia täytyy mainita. Emäntäihmisen suuresta huolesta huolimatta mäyräkoira pärjää kuin pärjääkin yksin kotona yli seitsemän tuntia. Onneksi tällasiai päiviä ei ole kuin kerran viikossa jos sitäkään, ainakaan toistaiseksi. Eilen mäyräkoira jäi puuhastelemaan rustoluun pariin ja löytyi seitsemän ja puoli tuntia myöhemmin kopastaan pötköttelemästä. Itse asiassa joka kerta kotiin saapuessa vastassa on sama näky: Mäyräkoira nostaa unisena, mutta tarkkaavaisena päätään kopasta ja toinen korva on kääntynyt nurin päin. Aina.

Loppuun vielä alussa luvattu video. Ehkä niitä puolivuotiskuviakin saadaan vielä.

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Väliaikatiedote

Kakkiranttalin radiohiljaisuus johtuu ikävistä säistä ja valokuvausmahdottomuudesta. Palaillaan asiaan kunhan sää sallii ja emäntäihminen löytää kadonneet patterinsa. Huomenna Nakki Nakkerson täyttää 6 kk eli huimat puoli vuotta! Sen kunniaksi yritän päivitellä jotain mukavaa, ehkä jopa videon :)

Toivotaan lumihiutaleita ja pimeyden väistymistä!

maanantai 14. marraskuuta 2011

Leikki on koiralasten työtä

Tänään Mauno pääsi tekemään yhtä lempipuuhistaan, eli leikkimään koirakaverin kanssa! Tänään koirakaveri oli ystäväni bichon frise Onni, joka alkaa pikkuhiljaa olla sen kokoinen että leikit onnistuvat :) Tässä muutama kuva leikeistä, vaikka eihän näistä saa oikein mitään selvää! Tunnelma kuitenkin välittynee.
"Banzaaaiiiii!"

Kuristusote lelukoiran tapaan!


Maunon häntä typistyi kesken leikin??
Aivan mahtavaa että melkein naapurissa asuu niin kiva leikkikaveri :) Toivottavasti pojat tulevat toimeen vielä murrosiän jälkeenkin!

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Babylove

Emäntäihmisen läppäri sanoi sopimuksen irti, ja syyttävä sormi osoittaa pieniä hampaanjälkiä virtajohdossa... Asia täytynee selvittää tietokonekaupassa ennen loppullisen tuomion julistamista. Joka tapauksessa, oman läppärin jouduttua paitsioon omi emäntäihminen perheen toisen läppärin, ja voi mitä vauvakuvia sen uumenista löytyikään! Koska kuvat ovat kivoja, tässä hieman fiilistelyä nyt jo niin isoksi kasvaneen Mauno-nakkeron pentupäiviltä :)






Niin suloinen ja niin rakas <3