Onnellinen koira = onnellinen emäntä :) Huomenna pentuja katsomaan, iiks!
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Jäätävää menoa!
Tänään aurinko paistoi pakkastaivaalta ja Mauno pääsi jäälle juoksemaan bokserikaverinsa kanssa. Mikäs sen mukavampaa, kuin lenkki auringon paisteessa, hyvä ystävä sekä vapaana ja onnellisena juoksevat koirat.
Onnellinen koira = onnellinen emäntä :) Huomenna pentuja katsomaan, iiks!
Onnellinen koira = onnellinen emäntä :) Huomenna pentuja katsomaan, iiks!
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
Näin tuhoat lelun viidessä minuutissa, mäyräkoiran opas
Harva lelu kestää mäyräkoiran käsittelyn. Mauno on purrut rikki kaksi kongia ja sellaisen määrän kaikkia muita leluja, että olen jo aikoja sitten lopettanut laskemisen. Vain totaalinen tuho on riittävä, repiminen ei koskaan jää irronneeseen korvaan tai pieneen reikään lelun kyljessä.
Ostin Maunolle reilu vuosi sitten Kyjen hard boiled softie-lampaan. Sen kohtaloon voitte tutustua tästä. Nyt tuo samainen lelu oli eläinkaupan alekorissa, ja päätin ostaa sen Maunolle ajankuluksi. Tällä kertaa eläinhahmona oli siili.
Ja niin tuhoutui jälleen yksi lelu! Hukkaan heitettyä rahaa, mutta toisaalta, nakkikoira nauttii kun saa hetken repiä ja raastaa.
Leppoisaa sunnuntaita kaikille :)
Ostin Maunolle reilu vuosi sitten Kyjen hard boiled softie-lampaan. Sen kohtaloon voitte tutustua tästä. Nyt tuo samainen lelu oli eläinkaupan alekorissa, ja päätin ostaa sen Maunolle ajankuluksi. Tällä kertaa eläinhahmona oli siili.
| Palvelijani ovat hankkineet minulle viihdykettä, täytyypä tutustua. |
| Poskihampaat käyttöön. Vaikuttaa helpolta hommalta. |
| Seisoen puremiseen saa enemmän voimaa. |
| Pihkura, jo minuutti on kulunut ja tää on edelleen ehjä! |
| Siili, sun peli on pelattu, antaudu! |
| Tiukka ote.. molemmat tassut kannataa ottaa käyttöön. |
| Valmis! |
Leppoisaa sunnuntaita kaikille :)
torstai 7. maaliskuuta 2013
Viikot vilisee silmissä.
Meille ei kuulu oikeastaan mitään uutta, joten julkaisen muutaman arkistoihin jääneen kuvan.
Ensi viikolla menemme vihdoin katsomaan pentuja, silloin viimeistään postailen seuraavan kerran. Pentukuumevaroitus annettakoon jo tässä vaiheessa!
maanantai 25. helmikuuta 2013
Liibalaabaa ja pari ärräpäätä!
Edelliseen postaukseen viitaten haastamiset taisivat jäädä haastamatta... Kirjoittelen kysymykset vielä tämän postauksen loppuun, jos joku haluaa ne siitä vapaasti poimia ja vastailla niihin :)
Olemme kovasti edistyneet ohituksissa Maunon kanssa. Ihmisiä ohittelemme suvereenisti jo löysällä hihnalla ja koiristakin olemme päässeet ohi, emme kovin kauniisti, mutta rähinöittä. Tässä eräänä päivänä meinasin turvautua väkivaltaan, kun jääradalla kävellessämme luokse ryntäsi irrallaan kaksi lagottoa tai vastaavaa kikkarakarvaa. Omistaja ei jostain syystä ymmärtänyt suomenkielen sanoja "älä päästä", vaikka muuten sujuvaa suomea puhuikin. Lisäksi sain vielä saarnan siitä, miten koirani ei opi puolustamaan itseään ja on siksi arka, etten... hmm, se ei selvinnyt, mitä minun olisi kuulunut tehdä. Ilmeisesti pitää koiraa irti, jotta se olisi voinut paeta vastakkaiseen suuntaan ja kadota näkyvistä?
Olemme kovasti edistyneet ohituksissa Maunon kanssa. Ihmisiä ohittelemme suvereenisti jo löysällä hihnalla ja koiristakin olemme päässeet ohi, emme kovin kauniisti, mutta rähinöittä. Tässä eräänä päivänä meinasin turvautua väkivaltaan, kun jääradalla kävellessämme luokse ryntäsi irrallaan kaksi lagottoa tai vastaavaa kikkarakarvaa. Omistaja ei jostain syystä ymmärtänyt suomenkielen sanoja "älä päästä", vaikka muuten sujuvaa suomea puhuikin. Lisäksi sain vielä saarnan siitä, miten koirani ei opi puolustamaan itseään ja on siksi arka, etten... hmm, se ei selvinnyt, mitä minun olisi kuulunut tehdä. Ilmeisesti pitää koiraa irti, jotta se olisi voinut paeta vastakkaiseen suuntaan ja kadota näkyvistä?
Jos tämä koirakuiskaajamamma olisi älynnyt pyytää koiriensa ryntäystä anteeksi, olisin voinut elää asian kanssa. Sen sijaan hän mustasi meidän kaikkien koiraihmisten mainetta pitämällä kurittomia koiriaan irti keskustan läheisyydessä vilkkaasti kansoitetulla jääradalla. Näin aiemmin, miten hänen koiransa ryntäsivät lenkkeilijöiden jalkoihin. "Ne haluavat vaan leikkiä!" Tiedättehän te.
Ilmoitin Maunon äskettäin pääsiäisen koiranäyttelyyn, joka pidetään Lappeenrannassa. Mauno menee ensimmäistä kertaa avoimeen luokkaan. Nyt nähdään, pärjääkö se ihan oikeasti näyttelyissä. Toivon ERIä, muuta en uskalla. Onko kukaan muu tulossa?
Käykää katsomassa täältä kuvia Maunon lapsosista. Ne ovat täyttivät viikonloppuna neljä viikkoa. Itse en ole vielä käynyt katsomassa, toivottavasti ehdin, ennen kuin pirpanat muuttavat omiin uusiin koteihinsa :)
Tässä nyt vielä näitä kysymyksiä: 1) Koirasi nimi ja tarina nimen takana? 2) Kerro koirasi historiasta, miten juuri se/hän on päätynyt teille? 3) Koirasi lempparipuuhat? 4) Koirasi paras kaveri? Ihminen tai toinen koira. 5) Missä koirasi nukkuu yöt? 6) Onko koirasi joutunut käymään lääkärissä muuten kuin rokotuksilla? 7) Onko koirallasi lempilelua? Miten se on päätynyt sille? 8) Miten koirasi matkustaa? 9) Kuulutko johonkin koiriin liittyvään seuraan tai yhdistykseen? 10) Kerro jokin koirasi hassu tapa tai kummallisuus? 11) Lähetä terveisiä meille ;)
maanantai 11. helmikuuta 2013
Haaste Iinekseltä!
Täällä ollaan taas! Kakkiranttalin tarinoita sai Iinekseltä haasteen, joka on muuten tämän blogin ensimmäinen haaste :) Koska meille ei ole haasteita aikaisemmin kohdalle sattunut, päätin vastata kysymyksiin oikein perusteellisesti!
Tässä meille esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin:
1. Miten päädyit ottamaan juuri sen rotuisen koiran, kuin sinulla on?
- Meillä oli lapsuudenkodissani mäyräkoira, joka oli luonteeltaan omalaatuinen yhdistelmä kiltteyttä ja kakkapäisyyttä. Mäyräkoiran jälkeen isälläni oli kultainennoutaja, joka oli ihana ja viisas, mutta jotenkin liian koira. Lisäksi se oli iso - sitä ei voinut nostella ja siitä lähti paljon karvaa. Kun oman koiran hankinta alkoi ihan tosissaan tulla ajankohtaiseksi, harkitsin jonkin aikaa muitakin rotuja. Ykkösvaihtoehtona oli dandiedinmondinterrieri, joka on sekin pötkön mallinen. Lopulta myönsin itselleni, että se minun rotuni on kaikesta huolimatta juuri mäyräkoira. Helppouden ja ulkonäön vuoksi mäyräkoirista suosikiksi nousi lyhytkarvainen, vaikka lapsuudenkotini mäyris oli pitkäkarvainen versio. Haaveilimme kääpiöstä, mutta kohdalle osunut pentue oli normikokoa, joten sellainen meille sitten tuli.
2. Minkälaisia sääntöjä koiralle on sisätiloissa? Saako se esim. tulla sohvalle tai sänkyyn?
- Kun Mauno muutti meille, se ei saanut tulla sohvalle eikä sänkyyn. Suunnilleen puolivuotiaana sohvakielto kumottiin ja nykyään koira nukkuu myös sängyssä. Aiomme hankkia uuden sängyn ja elättelen toivetta, että sen myötä Maunokin alkaisi taas nukkua kopassaan. Perusteluna tähän sängynvaltaukseen olen pitänyt sitä, että asunnossamme on kylmä, joten samassa kasassa nukkuminen takaa kaikille lämpöiset ja hyvät unet. Jos meille olisi tullut toinen koira, olisivat koirat saaneet siirtyä nukkumaan keskenään.
3. Mikä on koirasi lempiherkku?
- Ehdottomasti härkäpuikko. Lisäksi suurta herkkua ovat myös raa'at putki- ja rustoluut. Mauno on melko nirso, eikä syö esimerkiksi lattialle tippunutta ruokaa, ellei se oli kinkkua tai juustoa.
4. Kuvaa koirasi luonnetta kahdella sanalla.
- Rakastettava hirviö!
5. Mitä koirasi tekee yksin ollessaan?
- Nukkuu. Pääsääntöisesti Mauno ei tunnu puuhailevan mitään yksin ollessaan. Joissain tapauksissa se mahdollisesti istuu eteisessä ja surkuttelee, mutta käsittääkseni tämä on vähentynyt. Kerran rustoluu suli matolle, kun jätin sen Maunolle puuhaksi.
6. Onko koirallasi jotain hassua tapaa tai muuta omaleimaista juttua?
- No niitähän riittää! Maunon uusin hassutus on muodostunut rutiiniksi iltalenkillä: Mauno poimii mustan, ties minkä saasteen likaaman lumikökkäreen ja viskoo sitä ympäriinsä ja tietysti jahtaa tämän jälkeen. Bravuuri on heitto taaksepäin oman selän yli, jonka jälkeen voi ihmetellä, että minneköhän se meni? Tähän leikkiin kuuluvat olennaisena osana surmansyöksyt sinne tänne sekä kiivas kaivaminen, kun kökkäre päätyy lumihankeen. Lisäksi Mauno rähjää milloin millekin (viimeksi biojätepussille, joka oli oudossa paikassa), pyytää tietyllä katseella päästä peiton alle, nurisee kun musiikki on liian kovalla kun hänen majesteettinsa yrittää nukkua... Sillä ei muita tapoja olekaan kuin hassuja!
7. Osaako koirasi ulvoa?
- Kuulemma! Kun Minni-morsio lähti meiltä astumisen jälkeen, Mauno käytti koko äänialansa sen takaisin kutsumiseksi. Ei palannut :(
8. Mistä koirasi nimi tulee, miten se keksittiin antaa?
- Yhdistelmä Mauno Mäyräkoira on ollut mielessäni jo kauan. Mäyrikset ovat vähän hassun näköisiä ja itse tykkään erikoisemmista ihmisen nimistä eläimillä. Maunon kennelnimihän on Ensio, eikä sekään olisi ollut hassumpi, mutta silti Maunosta tuli Mauno. Jos Mauno saisi pikkuveljen, siitä tulisi Seppo! Vähän niin kuin Matti ja Teppo, meillä ne vain olisivat Mauno ja Seppo :)
9. Käyttääkö koirasi punkkien yms. karkoittamiseen tarkoitettuja tuotteita kesällä?
- Katselin apteekissa punkkipantoja viime kesänä, mutta ne tuntuivat sisältävän niin järkyttäviä myrkkyjä, että hyllyyn jäivät. Maunossa oli punkkeja jonkun verran, mutta onneksi ne on helppo huomata lyhyestä silkkisestä karvasta.
10. Kerro onnellisin ja mukavin koirasi kanssa kokemanne juttu.
- Hmm, tämä on vaikea. Parhaita hetkiä ovat ne, kun olemme koko pieni perhe koossa ja köllöttelemme vain sohvalla tai olemme jossain reissussa. Lisäksi tuntui tietysti hienolta, kun Mauno valittiin viime kesänä rotunsa parhaaksi Taavetissa :) Olin aivan pihalla kehässä, koska olin ensimmäistä kertaa näyttelyissä yksin, ja kehätoimitsija muun muassa ohjasi minut hakemaan pokaalia ja ruusuketta, kun en sitä itse ymmärtänyt tehdä :D
11. Kerro pelottavin tapaus, mitä teille on käynyt.
- On aina pelottavaa, kun vieras koira on irti ja tulee kohti. Näitä on käynyt meille monesti, mutta onneksi koskaan ei ole sattunut mitään. Koiran sairastelu on tietysti myös aina pelottavaa, mutta onneksi olemme säästyneet vakavammilta vaivoilta. Sekin hetki oli oikeastaan vähän pelottava, kun ajoimme kotiin kasvattajan luota, ja sylissä oli pieni nukkuva koiralapsi. Miten me tämän kanssa pärjäämme? Osaammeko pitää siitä huolta? Onneksi kaikki on mennyt suht koht hyvin :)
Menen tutkimaan keitä ei ole vielä haastettu, ja haastan sitten kun asia on selvinnyt :) Jos tunnistat jo nyt itsesi, laita ilmoitus kommenttiboksiin, niin haastan!
Säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Jokaisen haastetun pitää siis kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Myös haastajan 11 kysymykseen pitää myös vastata.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat.
4. Haastettujen pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Pitää kertoa, että heidät on haastettu.
5. Pitää kertoa, että heidät on haastettu.
6. Ei takaisin haastamista.
1. Miten päädyit ottamaan juuri sen rotuisen koiran, kuin sinulla on?
- Meillä oli lapsuudenkodissani mäyräkoira, joka oli luonteeltaan omalaatuinen yhdistelmä kiltteyttä ja kakkapäisyyttä. Mäyräkoiran jälkeen isälläni oli kultainennoutaja, joka oli ihana ja viisas, mutta jotenkin liian koira. Lisäksi se oli iso - sitä ei voinut nostella ja siitä lähti paljon karvaa. Kun oman koiran hankinta alkoi ihan tosissaan tulla ajankohtaiseksi, harkitsin jonkin aikaa muitakin rotuja. Ykkösvaihtoehtona oli dandiedinmondinterrieri, joka on sekin pötkön mallinen. Lopulta myönsin itselleni, että se minun rotuni on kaikesta huolimatta juuri mäyräkoira. Helppouden ja ulkonäön vuoksi mäyräkoirista suosikiksi nousi lyhytkarvainen, vaikka lapsuudenkotini mäyris oli pitkäkarvainen versio. Haaveilimme kääpiöstä, mutta kohdalle osunut pentue oli normikokoa, joten sellainen meille sitten tuli.
2. Minkälaisia sääntöjä koiralle on sisätiloissa? Saako se esim. tulla sohvalle tai sänkyyn?
- Kun Mauno muutti meille, se ei saanut tulla sohvalle eikä sänkyyn. Suunnilleen puolivuotiaana sohvakielto kumottiin ja nykyään koira nukkuu myös sängyssä. Aiomme hankkia uuden sängyn ja elättelen toivetta, että sen myötä Maunokin alkaisi taas nukkua kopassaan. Perusteluna tähän sängynvaltaukseen olen pitänyt sitä, että asunnossamme on kylmä, joten samassa kasassa nukkuminen takaa kaikille lämpöiset ja hyvät unet. Jos meille olisi tullut toinen koira, olisivat koirat saaneet siirtyä nukkumaan keskenään.
| Mauno ei halua ulkoilla pakkasella. |
- Ehdottomasti härkäpuikko. Lisäksi suurta herkkua ovat myös raa'at putki- ja rustoluut. Mauno on melko nirso, eikä syö esimerkiksi lattialle tippunutta ruokaa, ellei se oli kinkkua tai juustoa.
4. Kuvaa koirasi luonnetta kahdella sanalla.
- Rakastettava hirviö!
5. Mitä koirasi tekee yksin ollessaan?
- Nukkuu. Pääsääntöisesti Mauno ei tunnu puuhailevan mitään yksin ollessaan. Joissain tapauksissa se mahdollisesti istuu eteisessä ja surkuttelee, mutta käsittääkseni tämä on vähentynyt. Kerran rustoluu suli matolle, kun jätin sen Maunolle puuhaksi.
6. Onko koirallasi jotain hassua tapaa tai muuta omaleimaista juttua?
- No niitähän riittää! Maunon uusin hassutus on muodostunut rutiiniksi iltalenkillä: Mauno poimii mustan, ties minkä saasteen likaaman lumikökkäreen ja viskoo sitä ympäriinsä ja tietysti jahtaa tämän jälkeen. Bravuuri on heitto taaksepäin oman selän yli, jonka jälkeen voi ihmetellä, että minneköhän se meni? Tähän leikkiin kuuluvat olennaisena osana surmansyöksyt sinne tänne sekä kiivas kaivaminen, kun kökkäre päätyy lumihankeen. Lisäksi Mauno rähjää milloin millekin (viimeksi biojätepussille, joka oli oudossa paikassa), pyytää tietyllä katseella päästä peiton alle, nurisee kun musiikki on liian kovalla kun hänen majesteettinsa yrittää nukkua... Sillä ei muita tapoja olekaan kuin hassuja!
7. Osaako koirasi ulvoa?
- Kuulemma! Kun Minni-morsio lähti meiltä astumisen jälkeen, Mauno käytti koko äänialansa sen takaisin kutsumiseksi. Ei palannut :(
| Mauno EI halua ulkoilla pakkasella. |
- Yhdistelmä Mauno Mäyräkoira on ollut mielessäni jo kauan. Mäyrikset ovat vähän hassun näköisiä ja itse tykkään erikoisemmista ihmisen nimistä eläimillä. Maunon kennelnimihän on Ensio, eikä sekään olisi ollut hassumpi, mutta silti Maunosta tuli Mauno. Jos Mauno saisi pikkuveljen, siitä tulisi Seppo! Vähän niin kuin Matti ja Teppo, meillä ne vain olisivat Mauno ja Seppo :)
9. Käyttääkö koirasi punkkien yms. karkoittamiseen tarkoitettuja tuotteita kesällä?
- Katselin apteekissa punkkipantoja viime kesänä, mutta ne tuntuivat sisältävän niin järkyttäviä myrkkyjä, että hyllyyn jäivät. Maunossa oli punkkeja jonkun verran, mutta onneksi ne on helppo huomata lyhyestä silkkisestä karvasta.
| Mauno EI HALUA ULKOILLA pakkasella! |
- Hmm, tämä on vaikea. Parhaita hetkiä ovat ne, kun olemme koko pieni perhe koossa ja köllöttelemme vain sohvalla tai olemme jossain reissussa. Lisäksi tuntui tietysti hienolta, kun Mauno valittiin viime kesänä rotunsa parhaaksi Taavetissa :) Olin aivan pihalla kehässä, koska olin ensimmäistä kertaa näyttelyissä yksin, ja kehätoimitsija muun muassa ohjasi minut hakemaan pokaalia ja ruusuketta, kun en sitä itse ymmärtänyt tehdä :D
11. Kerro pelottavin tapaus, mitä teille on käynyt.
- On aina pelottavaa, kun vieras koira on irti ja tulee kohti. Näitä on käynyt meille monesti, mutta onneksi koskaan ei ole sattunut mitään. Koiran sairastelu on tietysti myös aina pelottavaa, mutta onneksi olemme säästyneet vakavammilta vaivoilta. Sekin hetki oli oikeastaan vähän pelottava, kun ajoimme kotiin kasvattajan luota, ja sylissä oli pieni nukkuva koiralapsi. Miten me tämän kanssa pärjäämme? Osaammeko pitää siitä huolta? Onneksi kaikki on mennyt suht koht hyvin :)
Menen tutkimaan keitä ei ole vielä haastettu, ja haastan sitten kun asia on selvinnyt :) Jos tunnistat jo nyt itsesi, laita ilmoitus kommenttiboksiin, niin haastan!
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
10 000 ja 6
Kakkiranttalia on luettu nyt yli 10 000 kertaa. Isoille blogeille se ei ole mitään, mutta tälle emäntäihmisen pienelle päiväkirjalle se on iso etappi. Tänne olen tallentanut Maunon vaiheet iloineen ja suruineen ja tulen tallentamaan jatkossakin. Lukijoiden määrän kasvattaminen ei ole yksi tämän blogin tavoitteista, mutta jos joku saa näistä teksteistä iloa tai hyötyä, niin se on tietenkin pelkkää plussaa :)
Ylemmässä kuvassa näette muuten ylpeän isikoiran :) Maunosta tuli lauantaina kuuden pikkunakin isä. Sillä itsellään ei tietenkään ole asiasta hajuakaan, mutta emäntä on toki iloinen ja ylpeä. "Seppoa" ei taida meille tästä katraasta tulla, joten Mauno saa jatkossakin olla huomion keskipisteenä. Pennuista tulee toivottavasti kuvia myöhemmin, jos raaskin mennä niitä katsomaan.
Ylemmässä kuvassa näette muuten ylpeän isikoiran :) Maunosta tuli lauantaina kuuden pikkunakin isä. Sillä itsellään ei tietenkään ole asiasta hajuakaan, mutta emäntä on toki iloinen ja ylpeä. "Seppoa" ei taida meille tästä katraasta tulla, joten Mauno saa jatkossakin olla huomion keskipisteenä. Pennuista tulee toivottavasti kuvia myöhemmin, jos raaskin mennä niitä katsomaan.
perjantai 18. tammikuuta 2013
Rakkikanttarellin arkea.
Emäntäihminen aloitti uusissa töissä, joten leppoisat vapaapäivät viikolla ovat toistaiseksi historiaa. Uusia haasteita riittää roppakaupalla ja työ on edellisen täydellinen vastakohta, joten energia on suuntautunut bloggailun sijaan uuden opetteluun. Mauno on onneksi helpottanut töihin paluuta jäämällä kiltisti kotiin odottelemaan, eikä oven läpi tarvitse kuunnella haukkua eikä huutoa. Toivottavasti hiljaisuus säilyy läpi päivän.
![]() |
| Seisomiskuvasta tulikin istumiskuva. |
Myös ohitusjutuissa ollaan jälleen edistytty. Hoksasin, että ohittaminen onnistuu parhaiten kun Maunolla on lelu suussa. Tämä tekniikka vaatii hieman kuudetta aistia, sillä lelu pitää saada koiralle kantoon ennen kuin toinen koira on näköpiirissä. Tähän kanniskelutarkoitukseen hankimme pienen, kimeästi vinkuvan possun, jota Mauno kantaa varovaisesti ja ylpeästi. Toisen koiran kohdalla kuului aluksi pieni piip, kun Mauno kiristi purulihaksia, mutta nyt se on malttanut ohittaa ihan hiljaa. Suupielestä töröttävä possu aiheuttaa lisäksi huvittuneisuutta kanssaulkoilijoissa. Possu on siis kaikkien voitto.
![]() |
| Muuten ihan jees, mutta takakoivet aseteltu miten sattuu. |
Tänne itäsuomeen tuli tänään huimat pakkaset, joten Mauno joutui pukeutumaan pinkkiin takkiinsa. Takki päällä käveleminen on kaksiteräinen miekka, sillä ilman takkia tulee kylmä, mutta toisaalta takki päällä Mauno ei suostu liikkumaan. Tossuja en edes harkitse, niiden kanssa kävelemisestä ei varmasti tulisi yhtään mitään.
Siinä meidän kuulumisia, mitenkäs vuosi on teillä muilla lähtenyt käyntiin :)?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





