"Jälki" ja Nakki maalaismaisemissa

Mauno varmaan luulee pian, että sen nimi on Nakki, koska kutsumme sitä siksi niin usein. Mutta onhan se nyt sellainen Nakkero, että kakkosnimi pääsee lipsahtamaan suusta lähes joka kolmannella kutsuntakerralla.. Vai mitä sanotte alla olevasta kuvasta?

Nakkikoira.

Tällaista "koiranelämää" Mauno viettää... Siis silloin, kun malttaa pötköttää paikoillaan. Isäntäihminen piti rajata kuvasta tunnistamattomiin, mutta voin kertoa, että asento oli samankaltainen.

Tänään piipahdimme isäntäihmisen sukulaisissa maalla auttelemassa työjutuissa, kun isäntäperhe oli lomailemassa. Tein kotona vahvaa lihalientä mielessäni jälkiharjoitus. Verellähän jälki perinteisesti vedetään, mutta a) en ehtinyt kauppaan, b) verivana valkoisella pihamaalla voisi olla lomalta palaajille järkytys? Voin kertoa, että lihaliemijälki ei toiminut alkuunkaan. Mauno ei ollut kiinnostunut. Se haistoi jäljen päässä odottavan Cesar-herkun jo kaukaa, eikä seurannut jälkeä ollenkaan. Jos tähän on jollain vinkkejä, niin ne vastaanotetaan mielellään, sillä tavoitteena olisi yrittää tätä jälkihommaa huomenna uudestaan.

Vaikka jälki ei kiinnostanutkaan, löytyi pihalta kaikkea muuta mielenkiintoista!

Mielenkiintoisia hajuja (ei lihaliemijälki).

Aurinkoisia maisemia.

Lumihankia.

Pallo!

Pihalle ilmestynyt maalaiskoira.

Viimeeksi mainittu ja kuvattu oli Maunosta ihan kiva kaveri, mutta siinä vaiheessa, kun teininakki painoi beaglen maahan selälleen, katsoimme parhaaksi siirtyä sisätiloihin. Röyhkeäksi muuttunut tuo meidän nuori koirapojumme!

Koska maalla on mukavaa, menemme sinne huomenna uudestaan. Katsotaan mitä mukavaa silloin keksitään :)