Isäntäihminen kävi tovereineen vaeltamassa tässä päivänä eräänä, ja nakkikoira oli tietenkin mukana taivalluksella. Noin 18 kilometriä vaellusta sujui pikkujaloilla yllättävän vaivattomasti ja Mauno tietysti nautti metsässä täysin siemauksin. Koska en itse ollut mukana, en osaa reissusta sen tarkemmin kertoa, mutta kuvat puhukoon puolestaan. Kaikki kuvat on ottanut isäntäihminen.
 |
| Riippusilta hieman epäilyttää. |
 |
| Mmmm, makkaraa! |
 |
| Nakkikoira joutuu tyytymään... puuhun? |
 |
| Tarkkaavainen laavuvahti. |
 |
| Välillä reippainkin vaeltaja lepää. |
Mäyräkoirasta tosiaan on moneksi! Emäntäihminen on kipeänä, joten Mauno pötkötteli suosiolla melkein koko päivän. Samasta koirasta on siis taivalluksille ja tupsluureille, ja molemmat hommat se suorittaa yhtäläisellä antaumuksella.
5 kommenttia:
Pitkä lenkki vaatii pitkät tupsluurit.
Ohoh, mun kaheksan kilsan lenkurointi on ihan minimaalinen sun suoritukseen verrattuna! Toi on kyllä törkeetä, ettei meille koirille (k)anneta asianmukaisia eväitä maastolenkuroinnilla. Mut muuten sun lenkura näyttää oikein kivalta, vaikka riippusilta vähän epäilyttääkin :)
Kui sä jaksoit noin hirmeen pitkän lenkuran!!! Johan tos säärikalusto lyhenee. Hih.
Ny kantsuu palautua ja tupsluurata kunnolla.
Kova kaveri oot, Mauno! Meilläkin emäntä haaveilee pitkistä metsävaelluksista ja saa tästä varmaan vielä lisäintoa, kun näkee, että muutkin mäyräkoirat jaksavat. Kyllä mäkin varmaan jaksaisin, oon aika kova tyttö lenkkeilemään - ja ottamaan torkkuja!;)
Aikku ja Olli, näinhän se on. Useimmiten ulkoilun pituus kerrottuna kahdella on yhtäkuin tupsluurien kesto.
Jaltsa, joo Maunollekin tarjottiin vaan kämäistä napuraa, sitä samaa mitä kotona! Tosin huhu kertoo, että joltakulta olisi epähuomiossa tipahtanut vähän ihmisten makkaraakin...
Myrsky + pikkuveikka, toki siinä tepsuttelun lomassa lepäiltiinkin, niin ei aivan tassukat päässeet ylirasittumaan! Mutta tuleehan siinä kyllä monta askelta pikkujaloille tuommoisella matkalle, kun siihen lisätään vielä tiedustelunuuskutukset.
Mirkku, mäyräkoira on niin sisukas pakkaus, että ihan varmasti jaksaa, kunhan välillä vähän huilataan :) Kyllä kai jäniksen perässäkin niitä kilometrejä kertyy, kun mennään ristiin rastiin ja vielä juoksuvauhtia! Eli vaellukselle vaan :)
Lähetä kommentti