Uuden vuoden alkamisen kunniaksi sisustelin vähän kotia mm. uusilla keittiön tuoleilla. Vanhoja tummanruskeita oli joku käynyt hieman jaloista pureskelemassa (kukakohan?) ja ne olivat muutenkin huonot ja keikkuvaiset. Uudet tuolit vaativat tietenkin uudet tabletit pöydälle ja samalla reissulla tuli hankittua vessaankin uusia tekstiilejä... No, takaisin koira-aiheeseen. Mauno avusti tietysti tuttuun tapaansa mamman tuolienkokoamisurakkaa:
Olkoon tämä kuvapläjäys korvausta näistä postauksettomista päivistä :D
Pari sanaa vielä uudesta vuodesta. Mauno ei tänäkään vuonna ollut moksiskaan raketeista, mikä oli iloinen asia. Olen muistaakseni aiemmin kertonut edellisestä koirastamme, joka oli kultainennoutaja ja meni aivan hysteeriseksi raketeista. Sen paniikkia ei ollut mukava katsella, joten Maunon rohkeutta/piittaamattomuutta osaa kyllä arvostaa. Vaikka se vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan onkin varautunut, tällaiset lähtökohtaisesti stressaavat tilanteet eivät hetkauta.
Oikein hyvää alkanutta vuotta ihan kaikille! Minun Maunoon liittyvä uuden vuoden lupaukseni on mennä Maunon kanssa jollekin kurssille tai koulutukseen ja muutenkin opettaa pahoja tapoja pois. Tänään aloitimme jo siedätyksen postiluukkua kohtaan ja keväämmällä toivottavasti päädymme ainakin jälkikurssille ja toivon mukaan myös toisten koirien ohittamista harjoittelemaan, omat rahkeet kun eivät siihen hommaan tunnu enää riittävän :) Millaisia koiralupauksia te olette tehneet?
4 kommenttia:
Olen kyllä miettinyt miten Nelliä aktivoisi mutta lupauksia en ole vielä tehnyt. Harkinnassa siis (uimisesta se kyllä tykkää...)
Uuden vuoden lupaukseni on, että pidän Ollin edelleen kurissa ja nuhteessa ja nautin elämästä hyvin käyttäytyvän mäykoiran kanssa...
Ha-haa, eihän tämä ollutkaan lupaus vaan päivän vitsi :D
Eipä luvata mitään muuta kuin, että lupaan ottaa mäyräkoirasta mallia. Säännölliset ruoka-ajat ja tarpeeksi unta.
Mauno, sä oot pätevän näköinen sisustusassistentti!:)
Mä lupaan syödä tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Emäntä on vähän huolissaan, kun mä oon niin rimpula. Mulla alkoi siis vuoden alusta tehotankkaus. Tykkään!:)
Nelli, Maunoa aktivoi onneksi ihan kaikki, suurin pohtimies aihe on siinä, miten energian saisi kanavoitua hyödyllisesti eikä tuhoavasti :)
Aikku ja Olli, hyvä lupaus! Maunossa on paljon niitäkin puolia joista ei kannata ottaa mallia, se kun on kovin loukkaantuvaista ja murehtivaista sorttia. Noh, ehkä emännästä löytyy näitä samoja piirteitä :)
Mirkku, kiitos, kiitos! Tehotankkaus kuulostaa hyvältä, omnom. Maunokin on vähän hoikanpuoleinen poju, mutta mielummin hoikka kuin punkero, säästää selkääkin :) Mutta liian laihuliksi ei pidä ruveta mäyräkoirankaan!
Lähetä kommentti