Hepuli-Mape

Maunolainen lähentelee 18 viikon ikää ja energiaa on valtavasti! Rauhallisia hetkiä päivässä ovat vain ne, kun pötköläinen nukkuu. Kotona ei millään malttaisi puuhailla omien lelujen tai luiden parissa, vaan koko ajan olisi oltava jotain haastavaa aktiviteettia. No, omien hermojen säästämiseksi ei auta muu kuin järjestää koiralle puuhaa. Metsässä käydään ahkerasti juoksentelemassa, onneksi ihan koko ajan ei sada vettä. Koiramme-lehdestä emäntäihminen luki, että alle viiden kuukauden ikäistä koiraa saa vielä lain mukaan pitää irti... Katsotaan, tuleeko meistä rikollisia sitten kun tuo maaginen ikä on täynnä ;)

Viime viikonloppuna suihkumme taas sinne sun tänne ja maanantain Mauno jaksoikin lenkkejä lukuunottamatta pötkötellä ja ottaa muutenkin rauhallisesti. Lauantaina kävimme tapaamassa pikku-Leeviä, ystäväni äidin kääpiöpinseripentua. Leevi olikin aikamoinen mukula! Mauno parka oli vähän hätää kärsimässä ja muutenkin kahden pennun tohinoidessa piti olla tarkkana. Kyllä näistä pienellä totuttelulla ja harjoittelulla vielä hyvät kaverit saadaan :)

Äsken kävimme ulkoilemassa, kun energiakerroin alkoi taas uhata mattoja ja muuta irtaimistoa. Suuntasimme läheiselle, rauhalliselle kentälle, jossa emäntäihmisen kunnianhimoinen suunnitelma oli harrastella pieniä tottelevaisuusjuttuja. Mauno oli kiinnostunut lähinnä kentällä käyneiden toisten koirien hajuista. Pari ihan mukiinmenevää seuraamispätkää ja istumista saatiin aikaiseksi, maahan ei kyllä millään olisi malttanut.

Nyt Mauno nukkuu lötköpötkönä emäntäihmisen sylissä. Hellyydenkaipuu tuntuu olevan kova ja Mauno malttaa välillä köllötellä ihan vain siliteltävänäkin. Emäntäihmisen opinnäytetyön edistymisestä ei sitten puhutakaan mitään..

Väsynyt jänis.