Pikkuruisesta Maunosta on tullut jo iso Mauno.
Kun on tottunut tassujen tepsutukseen parketilla, iloiseen vastaanottoon ja rentouttaviin aamulenkkeihin, on vaikea muistaa, millaista elämä oli ennen niitä. Miksi koiraan kiintyy? Miksi on koiraihmisiä ja niitä, joiden mielestä koirat ovat vain persoonattomia kuolaajia? Miksi joku voi antaa koiran pois hyvin kevyin perustein, kun toinen ikävöi sitä samoin kuin ihmisystävää?
Onneksi Mauno tulee aikanaan takaisin. Oikeastaan jo aika pian.
7 kommenttia:
Erityisesti ihmettelen kuinka ihmiset voivat luopua koiristaan/eläimistään kun niihin kyllästyvät. Ei olisi kannattanut hankkia lemmikkiä jos ei niistä välitä. Ja vaikka lapset kuinka ruinaisivat. On toki tilanteita jolloin on pakko tehdä vaikeita valintoja...
Voi tuota ihanaa pientä (ja toki myös isoa) Maunoa! Aivan mahtavan suloinen pakkaus. Eihän näistä sydämenvaltaajista voisi millään luopua. Kyllä meitä on NIIN moneksi tässä maailmassa!
Nelli, niinpä, niinpä... Kirjoitin tästä aiheesta laajemman postauksen aiemmin, mutta asia jaksaa kyllä edelleen ihmetyttää!
Mirkku, onhan se kyllä niin söpöinen, joka suunnasta pyöreä ja pullea. Aika kamalia saisi tapahtua, että sen voisi kokonaan antaa pois!
Toivottavasti kaikki menee nappiin kosioreisulla :) Ihana tuo pullevatsaisen pikku-Maunon kuva...mäyrävauvat <3
Kosio-onnea toivotellen siis!:)
Ei mekään mamman kanssa kyllä tajuta noita koiranluovuttajia, ei sitten missään määrin. Mä oon mun mammalle miltei puoli elämää :)
Maria, sitä täälläkin toivotaan :) Ilmeisesti tulosta on jo tullut, mutta varmuuden vuoksi voisi tulla vielä uudemmankin kerran. Mauno on kuulemma innostunut aiheesta, neitokoira ei niinkään! Voin kertoa että - jos kaikki menee niin kuin pitää - tulevien mäyrävauvojen kanssa tulee olemaan tahtojen taisto, ettei yksi niistä kaljumasuista päädy tänne meille pisuilemaan..
Jalo, kiitos! Meilläkin Mauno on melkein kuin lapsi, sen kuulumisiakin läheiset kysyvät aina melkein ensimmäisenä :D
Jees...meillähän ihan klassisesti mentiin vaan muina naisina ja miehinä kylään kasvattajan luo - sattumalta juurikin silloin kun Aslan ja sisaruksensa olivat syntyneet, hups ja oho - ja loppuhan on historiaa ;)
Mä näkisin nyt tän teidän tilanteen noin sata kertaa pahempana, kun itse Mauno on ollut tässä pentupuuhassa innokkaana luovuttajana! :D Miten ja millä ihmeellä kaljuvatsainvaatiota voisi välttää?? :D :D
Lähetä kommentti