Viime keskiviikkona matkustimme kasvattajan luo katsomaan pikkuisia pentuja. Mauno sai jäädä autoon odottelemaan kun me suunnistimme sisälle kahville jaloissa pyörivän nakkikatraan joukkoon. Kuusi pientä pusumurmelia innostui valtavasti tulostamme - kuten varmaan kenen tahansa ihmisen - ja alkoivat joukolla kiivetä syliin. Sydäntä pakahduttavaa, varsinkin kun yksikään niistä pikku-termiiteistä ei ollut lähdössä kotiin!
Meillä ei ollut mukana kunnollista kameraa, joten kuvat ovat aivan surkeaa kännykkäkameralaatua. Jotain kuitenkin, kun tuli vissiin luvattua.
Vaikka pennuilla vaikuttaa kuvissa olevan jotenkin surulliset ilmeet, olivat ne oikein iloisia ja pirtsakoita viikareita! Pikkuhampaat, villit kömmähdyksiin päättyvät spurtit, pienet pisut ja kaikki pentuasiat tuli siinä pienessä hetkessä nähtyä, ja tietysti haistelimme korvan takaa paljon ihanaa pentuhajua.
Jos tämän reissun päätteeksi olisi pitänyt valita, olisi Seppo hyvin todennäköisesti lähtenyt mukaan. Onneksi kaikille muruille oli jo tiedossa se oma koti. Yhdellä pikkuruisista on ihan oma blogikin,
sinne pääsee täältä.
Aurinkoista sunnuntaita :)!
6 kommenttia:
Mä en kestä! Niin suloisia otuksia. ONNEKSI niillä on jo omat kodit, muuten olisi saattanut muutama livahtaa meidän kotiin...;)
Voi mitä palluraisia!:) Koiranpennun karvaton masu on ehkä söpöintä ikinä, mäykyillä on myös hurmaavat noi ruttuiset tassut ja ohimonseutu. Tipsuvauvat sen sijaan näyttää ihan pieniltä marsuilta :D
Nuo ovat aivan ihania. *huokaus*
Guess what. Niinhän se järjetön ranttalointi alkoi, niinkuin ennustelit... Ouch :D
Mirkku, sano muuta, melkein jäi yksi sylyseen kun poistuimme ovesta!
Jalo, jep, mäykky ei myöskään näytä kovinkaan mäykkymäiseltä tuossa iässä lyhyine kuonoineen :) Oho, pikku marsut, hohoo :D
Nelli, jep, *huoookaus*.
Juulia, oi miten kiva, terkkuja toisellekin tyttärelle :)!
Asta, I todl you soooo... ;)
Lähetä kommentti