Olin siis maanantaina melko myöhään töissä, jolloin Mauno joutui olemaan yksin pidempään kuin yleensä. Kävin "hyvitykseksi" (oikea syy on Maunon kyllästyminen olemassaoleviin kahteen leluunsa) hakemassa Mustista ja Mirristä Maunolle vinkuvan lelutiikerin. Olen ollut vähän kahta mieltä vinkuvista leluista, mutta päätin kuitenkin kokeilla, josko vinkutiikeri olisi Maunon mieleen. Ja olihan se, MUTTA! Mauno on ymmärtänyt vinkulelun ajatuksen hieman väärin, se nimittäin vinkuu itse aina lelulla leikkiessään :D Ehkä se on huolissaan, että lelua sattuu kun se vinkuu?
Kuva ei liity tapaukseen, mutta tässä Mauno tutkii lähirantaa. |
Toinen mäyrälapsosen omistajan mieltä ylentävä asia on eiliset leikkitreffit! Maunolla oli siis vihdoin ja viimein leikkitreffit toisen koiran kanssa. Haeskelin facebookissa Maunolle kilttiä ja pientä koirakaveria, ja vanha koulukaverini sheltteineen ilmoittautui. Sovimme tapaavamme paikallisella koulutuskentällä tokotreenien jälkeen, johon koulukaverini siis shelttinsä kanssa osallistui.
Alkuun Maunoa hieman ujostutti, ja se yritti olla kuin ei olisikaan. Päästimme koirat vapaaksi pienelle hiekkapohjaiselle alueelle, josta ei näkynyt koulutuskentälle, mutta josta meni koko ajan muita koiria ohi. Alun ujostelun jälkeen Mauno uskaltautui kuin uskaltautuikin leikkimään Julle-sheltin kanssa, ja ne juoksivat onnessaan ympäri pientä hiekkakenttää :)! Mauno myös hoksasi tassujensa tarkoituksen ja kaivoi itselleen pienen kuopan, johon köllähti välillä hengähtämään leikin timmellyksestä. Meille ja Maunolle jäi tapaamisesta tosi hyvä mieli, ja sovimme tapaavamme Jullen uudestaankin!
Auringosta nauttimassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti