Mäyrämäisyyksiä

Mauno on ehta mäyräkoira, ja sillä on mäyräkoiran tavat. Ne ovat joskus ärsyttäviä ja toisinaan huvittavia. Tälläkin hetkellä, kun tässä kirjoittelen ja syön aamupuuroa, Mauno makaa tuolin takana ja pitää epämääräisiä ääniä. Välillä se yskähtelee/kakoo, välillä päästää muuten vaan jonkin tunnistamattoman önähdyksen. Tavoitteena on puhtaasti huomion hakeminen. Toinen hyvä keino on varovasti pureskella tuolin jalkoja, juuri sen verran vain, että pureskelusta lähtee ääni. Sama äänentuottamismenetelmä on käytössä myös aamuisin, silloin hampaiden uhrina toimii muovisen kopan reunus. Myös sängyn laitaa pureskelemalla saa omistajaihmisiin liikettä, jousissa on nimittäin sen verran hyvä kaiku.

Toinen mäyräkoiratapa liittyy kiljahduksiin. Mäyräkoiralla on tarvittaessa korkea ja kantava ääni, ja varsinkin näin pentuna sitä voi käyttää kiljahteluun. Kiljahtaminen on keino ilmoittaa mahdolliselle vaaratekijälle, että minä olen aivan pieni, älä syö minua/astu päälleni! Toisinaan kiljahtamisen kynnys on melko pieni, onhan kyseessä mäyräkoira.

Kaikille mäyräkoiran omistajille lienee tuttua myös verinen loukkaantuminen. Siinä missä jo edesmennyt kultainen noutaja tyytyi kohtaloonsa ja korkeintaan huokaisi hieman, mäyräkoira suuttuu ja mököttää. Meillä sitä esiintyy varsinkin, kun mäyräkoiran laittaa turvavöihin. Turvavyöthän rajoittavat mäyräkoiran vapautta! Ne estävät holtittoman kääntyilyn ja pyörimisen! Turvavöitä voi käyttää vain siten, että kyhjöttää liikkumatta paikallaan hankalan näköisessä asennossa ja katselee omistajaa ahdistunein ja syyttävin silmin. Myös kieltämisestä seuraa verinen loukkaantuminen, ainakin silloin jos kielto menee perille. Silloin tallustetaan suurieleisestä päiväunityynylle ja asetutaan siihen, naamalla paljon puhuva "Olen surullinen, koska epäoikeudenmukaisesti kiellät kaiken kivan tekemisen"-ilme.

Mäyräkoiratuijotus.

On Maunossa paljon hyviäkin mäyräkoirapiirteitä! Sen mahtava nakkimainen (koko ajan enemmän HK:n siniseen kallistuva) olemus ihastuttaa kenet vain. Sen turkki on silkkisen sileä ja kiiltävä, eikä kerää likaa eikä roskaa. Mauno on fiksu, se ratkaisee pulmatilanteet ja keksii luovasti itselleen tekemistä. Se on kompaktin kokoinen ja helppo ottaa mukaan. Se uskoo kieltoja eikä puutu esimerkiksi pyykkitelineellä kuivuviin vaatteisiin. Loppuviimein maailman paras koira on Mauno Mäyräkoira!