Ulkoilujuttuja ja filmitähti-Mape.

Lumi on tullut jäädäkseen ja se on Maunon ja emäntäihmisen mielestä hyvä. Mauno ulkoilee edelleen ilman takkia: pakkasta ei ole paljon eikä koira osoita olevansa kylmissään vaan juoksentelee saukkona hangessa. Takki päällä vauhti hiljenee vaivaantuneeksi töpötykseksi, joten otamme sen käyttöön vasta kun pakkanen alkaa oikeasti purra. Maunolla on - monen muun blogimäyriksen tavoin - Hurtan talvimantteli koossa 42. Koko voisi olla vielä hieman isompi, sillä takajalkojen ympärille laitettavia kuminauhoja ei meidän mäykky hyväksy. Paksin päälle jäävä osio tuppaa siis hieman valumaan puolelta toiselle. Oli miten oli, toivotaan että tänä talvena säästyisimme paukkupakkasilta.

 Toisinaan lenkillä ehtii hieman poseeratakin.

Tässä menee oikeasti polku, vaikkei se ehkä siltä näytäkään.

Emäntäihminen on päässyt yli karkaamisen pelosta ja Mauno saa taas ulkoilla vapaana metsässä. Aina ihmisen tai koiran tullessa vastaan kytken Maunon kiinni, ja lieneekö tästä vai mistä johtuvaa, mutta meillä on lenkkeillessä isoja ohitusongelmia. Mauno ei rähjää eikä ranttaloi, mutta jarruttaa nähdessään toisen koiran ja selvästi pelkää lajitovereitaan. Jos karvakaveri tuodaan nuuskuetäisyydelle, Maunon pelko haihtuu ja se haluaisi leikkiä, mutta kohtaaminen on hankalaa. Varsinkin nyt, kun metsässä kulkee vain kapeita polkuja, joten ohittamiseen ei voi varata riittävästi tilaa. Harmillista ja toivottavasti ohimenevää?

Yllä olevassa videossa ulkoileva Mauno oikein liikkuvassa kuvassa. Älkää välittäkö emäntäihmisen lässyhuuteluista :D Video on kuvattu tammikuun 16. ja nyt lunta on jo reilusti enemmän.

Nautinnollisia hankiulkoiluja kaikille :)!