No nyt on kylmä. Miinukselle mentiin reippaasti ja koira on pakko pukea. Hurtan talvimantteli olisi muuten käypä, mutta koska se on hieman liian lyhyt eikä nakki huoli kiristäviä kuminauhoja takakoipiensa ympärille, tulee paksin päällä lepattavasta takaosasta mieleen ennemminkin viitta kuin toppatakki. Jonkinlainen ratkaisu tulisi kehittää, kenties hieman löysemmät jalkalenksut esimerkiksi fleecestä.
Koska toppatakki odottelee tuunausta, on mäyris ulkoillut villapaidassa. Sekin on väärän kokoinen. Pituus on hyvä, mutta malli on suunniteltu jollekin aivan toiselle rodulle. Kaulan ympäri kulkeva resori huitelee lapojen peittona ja masun ja neuloksen väliin mahtuisi pienempi mäyris kyytiin. Tällä kuitenkin mennään ja pienen suostuttelun jälkeen Mauno jopa kävelee villapaita päällä.
 |
| "Eikä." |
Kuten kuvasta näkyy, lenkille lähtö on aina hieman haasteellista, kun Mauno pistää etujalat jarrutusasentoon ja masun tiukasti kiinni lattiaan. Toisaalta naapureilla on ainakin hauskaa, kun neuleeseen puettu nakki raahautuu pitkin rappukäytävää...
Kun ulkoilu muuttuu haasteelliseksi, täytyy koiraa aktivoida yhä enemmän sisätiloissa. Tänään treenivuorossa oli pöydällä seisominen, joka on jäänyt jo pitkän aikaa vähälle huomiolle. Mauno seisoi pöydällä yllättävän hyvin ja antoi katsoa hampaat ja tunnustella kropan läpi. Tietysti tilanne on täysin erilainen, kun pöytä ja tunnusteleva ihminen ovat vieraita, mutta tästä on hyvä lähteä.
 |
| "Seiso." |
 |
| "Eieieiei." |
 |
| "Eikun seiso." |
Hieman haastavaa kuvata yhdellä kädellä, pitää herkkua toisessa ja samalla valvoa, ettei koko nakki ponkaise pöydältä alas! Mutta hienosti meni ja huomenna treenataan uudestaan, että saadaan touhuun rutiinia.
Treeni-iloa ja pirteitä pakkaslenkkejä :)
5 kommenttia:
Meillä hurtan fleecestä on leikattu takaosa pois ja etutassujen "hihoista" resorit pois. Tuunatulla versiolla koirakin tykkää ulkoilla (siis sen muutaman sata metriä pakkassäällä). Mitä vanhemmaksi kaveri tulee, sitä vähemmän tykkää ulkoilla kylmällä säällä.
Voi kun toi EIII-katse on tuttu. Etenkin jos illalla yrittää saada unilla olleen mäykyn iltapisulle. Takin ja hihnan pukemisen jälkeenkin koira astelee takaisin petiinsä ja katsoo sieltä just noin: "You must be kidding me!"
Maunon entinen mantteli on ollut meillä kovassa käytössä tällä viikolla, vaikka pikkaisen iso vielä onkin :) Kiitoksia siis siitä, vaikka meilläkin nuo takakoipilenksukat on pannassa ja viitta perässä tuo karvaluoti menee. Tassujahan se ei valitettavasti suojaa, joten Onni on tiukasti ollut sitä mieltä että ulkona ollaan niin vähän kuin mahdollista, muuten varpaat palelee liikaa..
Eilen käytiin isojen poikien (samojediserkut Savitaipaleelta.. :D) kanssa vähän peuhaamassa, on muuten nukuttanut vielä tänäänkin kun ilta vähän pikkukoiralla venähti. Kunhan vähän pakkanen laskee, niin pitää taas leikkitreffien merkeissä tavata :)
Kaapolla on muuten Hurtan talvitakki, jossa on fleecevuori ja vettä hylkivä päällys. Se oli "mäyräkoirakokoa" ja vaikka Kaapo onkin vasta 7kk, se ei ole liian iso, kun sen voi kiristää mahan yli menevästä kiinnikkeestä. Sitä suosittelen mäykyille, tosi hyvä ja lämmin ja mahtuu varmasti täyskokoisenakin. Sekin kyllä jättää jalat paljaaksi, mutta ainakin -10 asteen pakkasessa menee vielä hyvin.
Vastaan nyt kaikille ihan yleisesti, mutta kiitos kommentista jokaiselle erikseen :)
Meillä ratkaistiin jalkalenkkiongelma tuon manttelin kanssa siten, että leikkasin molemmat kumilenksut toisesta päästä irti takista. Nyt ne saa laitettua mahan alta kiinni, jolloin lenksut eivät mene jalkojen ympäri, mutta pitävät kuitenkin takaosan paremmin paikallaan. Toimii pötkökoiralla oikein hyvin :)
Takit ovat Maunon mielestä pääsääntöisesti edelleen vastenmielisiä, vaikka se jotenkuten suostuukin niissä kävelemään. Lenkille lähdetään innokkaasti vain nakuna, takki päällä joudutaan turvautumaan kovemman luokan suostutteluun. Mäyräkoiran kanssa tässä ei ole mitään yllättävää, onneksi kohta on jo kevät :D
Lähetä kommentti